Yrittäjyyskasvatus
Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus
kuva kuvitetusta kompassista Pohjois-Pohjanmaalla
Vipuvoimaa EU:lta 2014-2020 Euroopan unioni - Euroopan sosiaalirahasto

Kuvitus kristalleista

Perusopetus, luokat 0–6

Perusopetuksen yrittäjyyskasvatuksessa painottuvat yhteiskunta-, talous- ja työelämätiedot ja -taidot, yhteistoiminnallisuus, yritteliäisyys ja aloitekyky, vastuullisuus, innovatiivisuus ja luovuus sekä itsetuntemus.

Työkaluja opetukseen     Lataa vuosisuunnitelma

 

Yrittäjyys- ja työelämätaidot

1.

Tuetaan oppilaan omien vahvuuksien löytämistä myönteisen ja kannustavan arvioinnin keinoin.

Jokainen on hyvä jossakin. Jo lapsena vahvuuksien tunnistaminen on edellytys niiden kehittämiselle. Terve vahvuuksien kannustava arviointi lisää itsetuntoa ja auttaa lasta kehittämään edelleen itseään. Yrittäjyyskasvatuksen näkökulmasta omia ideoita ja unelmia kannattaa rakentaa vahvuuksien päälle. Jo alakoululaiset kykenevät toteuttamaan itseään monipuolisesti käytännössä pienissä projekteissa.

2.

Harjoitellaan erilaisia työelämätaitoja ryhmissä työskennellen. Oppilaat arvioivat omaa toimintaansa ja ryhmän työskentelyä.

Työelämän näkökulmasta ryhmätyöskentelyn idea on saada jokin asia, tehtävä, ongelma tai idea toteutetuksi laadukkaammin, nopeammin ja paremmin työskentelemällä yhdessä ja yhdistämällä erilaista osaamista ja näkemyksiä. Ryhmätyöskentelyn taitojen kehittymiselle on hyvä asettaa tavoitteita iän ja osaamisen kasvamisen myötä. Arvioinnin näkökulmasta ensi opitaan arvioimaan omaa aloitteellisuutta, ideointikykyä ja tekemistä ryhmässä. Iän myötä opitaan arvioimaan toisten tekemistä ja koko ryhmän taitojen kehittymistä.   

3.

Tutustutaan yhteiskunnan toimintaan toteuttamalla opetusta myös yrityksissä, työpaikoilla tai vapaaehtoistoiminnassa.

Yksi uuden OPSin laaja-alaisista taidoista on työelämätaidot ja yrittäjyys. Alaluokilta alkaen on tärkeää että oppilaat ymmärtävät mitä on työn tekeminen ja miten yhteiskunta rakentuu. Myös kysymykset yrittäjyydestä kuten mitä yrittäjät tekevät ja miksi yrittäjiä tarvitaan tai voisiko minusta tulla yrittäjä avaavat työelämän mahdollisuuksia. Jokaisen oppijan tulee vastata aikanaan kysymykseen miten otan vastuun omasta elämästäni? Tutustuminen yhteiskunnan toimintaan auttaa osaltaan jokaista löytämään oman polkunsa.

4.

Vahvistetaan oppilaan ymmärrystä talouden merkityksestä oman talouden ja yhteiskunnan näkökulmasta.

Yksi yhteiskunnan toiminnan ajankohtaisimmista kysymyksistä on talous. Mitä on hyvinvointiyhteiskunta, miten julkinen talous toimii ja miten yhteiskunnan toiminta rahoitetaan? Mitkä asiat maksetaan verovaroista nyt entä tulevaisuudessa? Onko koulu oikeasti ilmainen? Lapsella talouden ymmärrys rakentuu oman talouden ymmärtämisestä. Mitä eläminen maksaa? Miten voin hankkia taskurahoja tai luoda itselleni kesätyöpaikan?

5.

Mahdollistetaan oppilaiden omaehtoinen toiminta koululla esim. tapahtumien järjestämisessä.

Koulussa järjestetään paljon tapahtumia ja tilaisuuksia. Jokainen tapahtuma on mahdollisuus oppijalähtöisyyden lisäämisen ja projektioppimisen toteuttamiseen. Oppijalähtöisessä tapahtumajärjestelyissä painopiste muuttuu ulkoisesti virheettömään tapahtumaan pyrkimisestä maksimaalisen oppimisen aikaansaamiseen tapahtumaa hyödyntäen. Parhaassa tapauksessa luonnollisesti molemmat tavoitteet toteutuvat. On kuitenkin eri asia onko tapatuman päävastuullinen opettaja vai esim. oppilaista valittu tapahtuman johtaja.

6.

Kehitetään oppilaiden laaja-alaista osaamista pitkäkestoisten, monialaisten oppimiskokonaisuuksien avulla.

Monialaiset oppimiskokonaisuudet tarjoavat erinomaisen mahdollisuuden pitkäkestoisten oppimisprosessien toteutukseen. Yrittäjyyskasvatuksen näkökulmasta kaikki laaja-alaisen osaamisen taidot voidaan yhdistää pienryhmissä toteutettaviin projekteihin. Oppijoiden kiinnostusten ympärille rakennetuissa opintokokonaisuuksissa voidaan harjoitella arjen hallintaa, TVT-taitoja ja mediataitoja. Kun projektin lähtökohtana on oppijoiden itsensä asettamat oppimistavoitteet, ripaus kansainvälisyyttä ja oman idean toteuttaminen käytännössä PoPUp päivässä tai hyväntekeväisyystapahtumana, on kyseessä kokonaisvaltainen yrittäjyysprojekti. 

Oppimisympäristöt ja -menetelmät

1.

Oppimistavoitteet asetetaan oppijalähtöisesti. Oppilaat osallistuvat toiminnan suunnitteluun ja arviointiin.

Oppijalähtöisyyden lisääminen on yksi uuden OPSin keskeisistä muutostavoitteista. Yhtä tärkeää kuin mitä opitaan on miten opitaan. Oppijoiden ymmärrys oppimisprosessista lisääntyy kun oppijat ovat vahvasti mukana tavoitteiden asettamisessa. Tavoitteita voidaan asettaa esim. sisällöissä, menetelmissä, toteutusjärjestyksessä ja arvioinnissa. Oppijoiden osallistuessa enemmän oppimisen suunnitteluun he kantavat myös itse vastuuta oppimisen mielekkyydestä.

2.

Opetusmenetelmissä käytetään tulevaisuuteen innostamisen pedagogiikkaa ja monipuolisia oppimismenetelmiä kuten ilmiöpohjaista – tai projektioppimista.

Kukaan ei tiedä millaiseksi yhteiskunnan tulevaisuus muodostuu. Menetelmillä ja ilmapiirillä voimme vaikuttaa siihen onko tulevaisuus oppijoiden näkökulmasta mahdollisuus vai uhka. Tutustuminen uusiin ilmiöihin mahdollisuuksien kautta avaamme oppijoiden silmiä luovuudelle. Tulevaisuus ei ole valmis ennalta määrätty paikka. Oppijat voivat ottaa myös kykyjensä mukaan vastuuta tulevaisuuden tekemisestä.

3.

Monialaisia oppimiskokonaisuuksia, yhteisiä teemapäiviä ja projekteja kehitetään ja toteutetaan eri luokkien kesken sekä yhdessä yrittäjyyskasvatuksen kumppaneiden kanssa.

Oppijalähtöisessä oppimisessa samojen kiinnostuksen kohteiden tai oppimistapojen löytäminen ei ole itsestään selvää oman luokan kesken. Koko kouluna erilaisten osaamisten ja kiinnostusten kirjo on paljon laajempi. Myös vanhempien oppilaiden mahdollisuus vastuun kantamiseen nuorempien kanssa voi tuottaa positiivisesti yllättäviä uudenlaisia oppeja myös muuhun koulutyöhön. Teemapäivien ja projektien toteutuksessa normaalista poikkeavat ryhmät tuovat vaihtelua ja uusia oppimisen mahdollisuuksia kaikille.

4.

Tehdään yhteistyötä eri kouluasteiden välillä, järjestetään opiskelijoiden vetämiä työpajoja ja vierailuja.

Yksi tehokkaan oppimisen muoto on toisille opettaminen. Erityisen tehokasta on miettiä toiminnallinen työpaja, joka olisi sekä kiinnostava että hyödyllinen. Eri ikäisten toimiminen yhdessä auttaa yksittäistä oppijaa hahmottamaan oman oppimisen vaihetta. Koska oppiminen ei ole ikään sidottua eri kouluasteiden yhteistyö voi motivoida myös lahjakkaita oppilaita. Vierailut jatko-opintopaikoissa antavat ajattelemisen aihetta nuoremmille. Voisiko tämän asian oppia työpajan avulla tehokkaasti?

5.

Harjoitellaan kansainvälistä yhteistyötä eri tavoin.

Kansainvälinen toimintaympäristö on jatkuvasti kasvava osa työelämää ja yrittäjyyttä. Jatkossa tärkeitä ei ole mistä tulet vaan mitä osaat ja miten voit hyödyttää muita sen avulla mitä osaat. Kansainvälisyys on laaja monitasoinen asia. Yrittäjyyskasvatuksen yhteistyö voi olla vierailuja, kieltaitoa, verkostojen rakentamista, osaamisen vaihtoa tai kaupankäyniin opettelua. Tärkeintä on rohkeus toimia kansainvälisesti. 

6.

Kaikki 6. luokan oppilaat osallistuvat yhteiskunnan, talouden, työelämän ja yrittäjyyden oppimiskokonaisuuteen Yrityskylässä.

Yrityskylän toimintamalli auttaa oppijoita hahmottamaan yhteiskunnan toimintaa elämyksellisessä ja havainnollisessa ympäristössä. Yrityskyläpäivään valmistaudutaan etukäteen yhdessä opettajan kanssa. Näin toiminnallisesta päivästä saadaan enemmän irti. Yrityskylä on suunnattu 6. luokan oppilaille.