Yrittäjyyskasvatus
Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus
kuva kuvitetusta kompassista Pohjois-Pohjanmaalla
Vipuvoimaa EU:lta 2014-2020 Euroopan unioni - Euroopan sosiaalirahasto

Kuvitus kristalleista

Perusopetus, luokat 7–9

Perusopetuksen yläluokilla jatketaan yrittäjyys-  ja työelämätaitojen kehittämistä. Yrittäjyyskasvatuksen  lähtökohtana on tulevaisuuteen innostaminen ja oman jutun löytäminen edessä olevien valintojen tueksi. Oppilasta kannustetaan näkemään omat mahdollisuutensa ja rohkeasti kokeilemaan uusia asioita.

Työkaluja opetukseen     Lataa vuosisuunnitelma

 

Yrittäjyys- ja työelämätaidot

1.

Vahvistetaan oppilaiden laaja-alaista osaamista opetusta eheyttämällä mm. projektien ja monialaisten, pitkäkestoisten oppimiskokonaisuuksien avulla.

Uuden OPSin monialaiset oppimiskokonaisuudet (MONO) on erinomainen rakenne yrittäjyyskasvatuksen toteuttamiseen. Oppijan laaja-alaisen osaamisen kehittäminen lähtee oppijan oman kiinnostuksen kohteen ja laaja-alaisen osaamisen osa-alueiden tunnistamisesta. Oman kiinnostuksen ympärille rakennettu tekemällä oppiminen motivoi oppijoita. Oppijalähtöinen projekti, mihin voidaan käyttää MONO-opintoihin käytettävissä oleva aika uudistaa oppimista OPSin tavoitteiden suunnassa.

2.

Rohkaistaan oppijoita oman osaamisen tunnistamiseen ja esille tuomiseen harrastukset ja kiinnostuksen kohteet huomioiden.

Oppijoiden oman osaamisen tunnistamisessa keskeistä on luoda oppijoille ajatus, että jokainen on hyvä jossakin. Vahvuuden löytäminen eritysesti kouluaineiden ulkopuolelta on kaikille oppijoille tärkeää.  Henkilökohtaisten vahvuuksien esille tuomisen paikkoja tulee olla opetuksen sisällä säännöllisesti viikoittain.

3.

Harjoitellaan tiimityötä, yhteistoiminnallisuutta ja johtajuutta  ryhmissä työskennellen. Oppilaat arvioivat omaa toimintaansa ja ryhmän työskentelyä.

Tiimityön oppimisen edellytys on oikea tekeminen käytännön projektissa. Ryhmätyöskentelyssä opitaan rooleja ja yhdessä ajattelua ja tehtävän ratkomista. Käytännön toimintaa vaativissa tehtävissä opitaan mitä aikatauluissa pysyminen, ryhmän ulkopuolisten ihmisten tarpeet ja odotukset täytetään ja miten pyydetään apua tai ollaan yhteydessä tuntemattomiin henkilöihin. Ulkopuolisten henkilöiden tarpeiden täyttäminen onnistumisen mittarina luo tekemiseen ryhtiä ja motivoi oppijoita.

4.

Vahvistetaan yhteiskunta- ja taloustietämystä sekä opetellaan oman talouden hallintaa.

Oppijan käsitys yhteiskunnan toiminnasta ja taloudesta vahvistaa hänen kiinnittymistä omaan yhteisöönsä. Työelämän ja talouden seuranta ja kasvava ymmärrys auttaa näkemään erilaisia vaihtoehtoisia polkuja ja työmahdollisuuksia eri toimialoilla. Tulevaisuuden ammatit ja uudet toimialat avaavat uusia mahdollisuuksia ja toisaalta pysyvät ammatit ja urat luovat turvaa oppijoille. Oman talouden hallinta ja esim. oman työn ja rahan arvon ymmärrys kannustaa oppimaan lisää.

5.

Yrittäjyys- ja työelämätaitoja harjoitellaan yrittäjyyskasvatuksen kumppaneiden kanssa sekä työssä oppien.

Yrittäjyys ja työelämätaitoja opitaan parhaiten olemalla vuorovaikutuksessa oikeiden yrittäjien kanssa, luovuutta vaativissa oikeissa tehtävissä sekä TET-jaksoilla. Yritysten tarjoamat aidot ongelmat kuten yrityksen nuorisomarkkinnoinin ideointi tai yrityksen tapahtuman suunnittelu nuorille opettavat ymmärtämään yrityksen toiminnan lainalaisuuksia sekä kannustavat uuden luomiseen. Samalla yritykset luovat konktaktin nuoriin ja hyötyvät myös yhteistyöstä.

6.

Ohjataan oppilaita löytämään paikkansa jatko-opinnoissa ja näkemään työllistymisen mahdollisuuksia omalla paikkakunnalla  koulutuksen jälkeen.

Peruskouluikäisillä työllistymisen mahdollisuudet näyttäytyvät kaukaisilta kun edes kesätöitä ei ole helppo saada. Ohjataan oppijoiden ajattelua luomaan oma kesätyöpaikka ja hankkimaan varma työkokemus sen avulla. Oman kesätyöyrityksen kesto voi olla päivä, viikko tai kuukausi. Oman kiinnostuksen kohteen kautta voi tutustua kiinnostavaan alaa ja verkostoitua alan toimijoihin. Samalla työllistymismahdollisuudet kesätyöyrityksen alla tulevat tutuksi. 

Oppimisympäristöt ja -menetelmät

1.

Työelämä- ja yritysyhteistyötä tehdään säännöllisesti ja tavoitteellisesti kaikilla vuosiluokilla.

Työelämä- ja yritysyhteistyö on yksi keskeinen tapa auttaa oppijoita hahmottamaan mitä työelämässä tapahtuu. Pitkäjänteinen tekeminen tukee koulun ja työelämäverkostojen kumpaanuuksien rakentumista ja mielekästä kehittämistä. Lähtökohtana ovat säännölliset suunnitelutapaamiset koulun ja yrittäjäjärjestöjen / työelämäkumppaneiden kesken joka lukuvuoden alussa. Vuosittaisten tavoitteiden asettaminen ja yrityskohtaisten toimintatapojen sopiminen kuuluu jokaisen opettajan tehtäviin.  

2.

Yrittäjyyskasvatusta toteutetaan oppiainerajat ylittäen erilaisia yrittäjyyskasvatuksen menetelmiä hyödyntäen.

Yrittäjyyttä opitaan parhaiten tekemällä oppien käytännössä. Koko koulun monialaisten opintokokonaisuuksien lisäksi myös kahden tai useamman aineen yhteisellä opintojaksolla voidaan luoda mahdollisuus teorian soveltamiseen tai kokeilemiseen käytännössä. Esimerkiksi äidinkielen yhdistäminen toiseen aineeseen luo kokonaisuuden, missä voidaan opetella oman osaamisen, asian, idean tai jopa valmiin tuotteen tai palvelun esittelyä kirjallisesti, suullisesti ja tarinallisesti niin suunnittelu, neuvottelu, esittely ja myyntitilanteiden varalta.  

3.

Yrittäjyyden teemapäiviä ja -viikkoja järjestetään yhdessä yrittäjyyskasvatuksen kumppaneiden kuten nuorten parissa toimivien järjestöjen kanssa.

Yrittäjyyden teemapäivä on yksinkertaisin tapa toteuttaa yritttäjyyskasvatusta. Tapahtuman järjestämisen avulla oppijat oppivat ideoinnin, suunnittelun, neuvottelun, markkinointi, talouden ja projektihallinnan perustaitoja. Jos tapahtuma järjestetään koulun ulkopuoliselle kohderyhmälle, tekemisestä tulee aidompaa ja motivaatio tekemiseen lisääntyy. Aitojen asiakkaiden hankkiminen, palveleminen ja onnistumisen järjestelyissä on myös palkitsevaa.

4.

Etsitään luokille työelämäkummit.

Työelämäkummi on koululuokan tai luokka-asteen yhteinen kontakti koulun ulkopuoliseen maailmaan. Luokan- tai ryhmänohjaajan tehtävänä on etsiä työelämäkummi omalle luokalle. Hänen kanssaan sovitaan esimerkiksi vuodeksi eteenpäin yhteiset vierailut, tapahtumat ja projektitoimeksiannot luokalle. Pitkäjänteisyys auttaa syventämään kumppanuutta tavanomaisten tarinankerrontahetkiä ja yritysvierailuja pidemmälle.

5.

Kehitetään oppilaskunta- ja tukioppilastoimintaa oppilaitoksen yrittäjyyskasvatusta tukevaksi.

Tuttu yrittäjyyskasvatuksen muoto on oppilaskunnan ylläpitämä välituntikioski, kahvila tai vanhempainiltojen kahvitukset. Yrittäjyyttä tukevia toimintamuotoja voidaan jalostaa myös paljon pidemmälle. Voisiko oppilaskunnan kautta kuka tahansa oppilas saada oman ideansa esille tai myyntiin PopUp päivässä tai säännöllisesti? Voisiko oppilaskunta tukea oppijoiden osaamisen esille tuomista? Entä voisiko tukioppilaat järjestää osana perehdytystä koulun tavoille esim. koulupäivän mittaisen yrittäjyysleirin, missä opetellaan yhteistoiminnallisuutta, mutta myös uusien ideoiden synnyttämistä ja niiden kehittämistä? 

6.

Uudistetaan TET-harjoittelua ja kehitetään uusia toimintamalleja työelämäyhteistyöhön.

Onnistuneen TET-harjoittelun kriteerinä on useimmiten oppilaiden mahdollisuus päästä tekemään työtä käytännössä. Onnistut TET voi olla myös yrittäjyyteen tutustuminen yhden hengen yrityksessä, jossa yrittäjä avaa omaa liiketoimintaideaa, tutustuttaa tuottteiden ja palveluiden hinnoitteluun sekä oman toimialan markkinoihin ja mahdollisuuksiin. Tällöin oppilas ei välttämättä pääse juurikaan käytännössä tekemään, mutta voi saada korvaamattoman kokemuksen yrittämisen arjesta ja oppia tunnistamaan yrittämisen mahdollisuuksia.

7.

Kaikille oppilaille tarjotaan mahdollisuus valita yrittäjyysopintoja tai yrittäjyyskasvatuksen menetelmin toteutettuja valinnaisaineita.

Käytännönläheiset yrittäjyysopinnot ovat paras mahdollisuus tutustua yrittäjyyteen. Opintojakso tai valinnaisaineen kurssi voi huipentua vaikkapa yhden päivän mittaiseen yrityksen toiminnan kokeilemiseen käytännössä. Oppijalähtöisesti toteutettuna oppijat itse vastaavat ideoinnista, suunnittelusta, tiedon hankinnasta, yhteistyökumppaneiden ja asiakkaiden hankinnasta jne. Käytännönläheinen tekeminen ”oikeiden asiakkaiden” kanssa opettaa työn tekemisen merkitystä, projektinhallintaa, esiintymistä, aikatauluissa pysymistä, itsensä johtamista sekä ryhmässä toimimista.