Yrittäjyyskasvatus
Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus
kuva kuvitetusta kompassista Pohjois-Pohjanmaalla
Vipuvoimaa EU:lta 2014-2020 Euroopan unioni - Euroopan sosiaalirahasto

 

  Lukio     Ammatillinen 2. aste

Kuvitus kristalleista

Lukio

Lukiossa yrittäjyyskasvatus on osa aihekokonaisuutta Aktiivinen kansalaisuus, yrittäjyys ja työelämä. Tavoitteena on tarjota opiskelijolle oppimiskokemuksia, jotka kannustavat aloitteellisuuteen, yrittäjämäiseen toimintaan, yhteistyöhön ja vastuullisuuteen. Osallistumis-, vaikuttamis- ja työkokemukset ja niiden reflektointi ovat yrittäjyyskasvatuksen keskeistä sisältöä.

Työkaluja opetukseen     Lataa vuosisuunnitelma

Yrittäjyys- ja työelämätaidot

1.

Suunnitellaan omaa urapolkua, tunnistetaan ja kehitetään omia vahvuuksia, löydetään mielenkiinnon kohteita ja harjoitellaan oman osaamisen markkinointia.

Oman urapolun vaatimia asioita voi harjoitella joka päivä myös lukioaikana. Tärkeintä on aloittaminen ja päivittäinen tekeminen. Urasuunnittelu käynnistyy oman kiinnostuksen kohteen ja  osatavoitteiden määrittämisellä. Nykyaikana monet vaihtoehtoiset reitit voivat viedä kohti omaa unelmaa. Omien vahvuuksien treenaamisessa vain mielikuvitus on rajana. Opettajien tehtävä on auttaa jokaista lukiolaista kehittämään itseään matkalla tulevaisuuden työelämään, myös lukioaineiden ulkopuolella.

2.

Työelämäosaamista harjoitellaan osallistumalla ulkopuoliselta organisaatiolta saatuun ongelmanratkaisuun tai muuhun toimeksiantoon.

Uusi opetussuunnitelma edellyttää työelämäosaamisen kehittämistä osana lukio-opetusta. Eniten työelämän taitoja opitaan käytännössä tekemällä. Opiskelijoiden kannalta mielekkääksi tekeminen muuttuu kun tavoitteena on ratkaista yritykseltä saatu konkreettinen ongelma tai tuottaa omalla osaamisella lisäarvoa esim. palvelun toteutukseen tai kehittämiseen. Oppijoiden tehtävä on tällöin käyttää kaikki osaaminen konkreettiseen tekemiseen. Opettajien tehtävä on huolehtia taustalla oppimisprosessista ja tekemällä opitun arvioimisesta riittävän monesta näkökulmasta.

3.

Perehdytään työelämään ja yrittäjyyteen eri oppiaineissa.

Työelämän ja yrittäjyyden näkökulman tuominen oppimiseen on jokaisen opettajan tehtävä. Oppimistehtävien ja esimerkkien löytäminen paikkakunnan yritysten todellisia tilanteita sisältävillä elementeillä tuo työelämän lähelle oppiainetta. Yritysvierailut opintojakson alussa konkretisoivat oppiaineiden jaksotavoitteita ja synnyttävät motivaatiota. Oppiaineiden kytkeminen erityisesti työelämän muutokseen on erityisen hyödyllistä oppijoiden tulevaisuuspohdintoja ajatellen.

4.

Opitaan arvioimaan omaa ja tiimin toimintaa sekä reflektoimaan työn eri vaiheita.

Tulevaisuuden työelämässä itsensä johtaminen on yksi avaintaidoista. Työn vaiheiden ymmärtäminen on tärkeää niin asiantuntijatyössä kuin yrittäjänäkin. Kyky purkaa projekti erillisiin vaiheisiin auttaa hahmottamaan kokonaisuuksia ja syy-seuraussuhteita. Tiimityön tekeminen eli yhteistoiminta tavoitteiden saavuttamiseksi niin tiimin jäsenenä kuin sen vetäjänäkin on tärkeää. Näitä kaikkia voi oppia lukiossa projektioppimisessa.

5.

Järjestetään lukion yhteisiä teemapäiviä ja projekteja, joissa yrittäjämäisiä toimintaa ja itsensä johtamisen taitoja opitaan käytännössä.

Tapahtumapäivä tai projekti, jolla on selkeä alku ja loppu antavat yrittäjämäiselle oppimiselle konkreettiset raamit. Oikea asiakas eli projektin tilaaja, yhteistyökumppani tai koulun ulkopuoliset osallistujat pakottavat oppijat ylittämään itsensä käytännön toiminnassa. Projektioppiminen, jossa vastuu tekemisestä on opiskelijoilla ja kontaktit projektin osapuoliin tapahtuu opiskelijoiden toimesta opettavat vastuun kantamiseen ja auttavat työelämäsuhteiden luomisessa. Projekteissa opitaan monesti myös paineiden sietokykyä sekä luovaa ongelmanratkaisua, kun alkuperäinen suunnitelma ei toimikaan käytännössä. Tämä oppi auttaa keskittymään jatkossa toteutukseen ei suunnitteluun.

6.

Opintoihin sisällytetään yhteistyötä yrittäjyyskasvatuksen kumppaneiden kanssa erityisesti kansainvälisiin teemoihin liittyen. Ohjataan oppilaita löytämään paikkansa jatko-opinnoissa ja näkemään mahdollisuuksia omalla paikkakunnalla koulutuksen jälkeen.

Työelämä on yhä kansainvälisempää. Jatkossa osa omassa työssä tarvittavasta osaamisesta tai asiakkaat ovat kansainvälisiä. Laajempi ajattelu auttaa ratkomaan ongelmia nopeammin ja kasvattamaan liiketoimintaa laajemmilla markkinoilla. Käytännön tekemisen opettelu  kansainvälisessä toimintaympäristössä on hyödyllistä kaikille. Työelämässä pärjääminen edellyttää mahdollisuuksien tunnistamista.

Oppimisympäristöt ja -menetelmät

1.

Toimitaan aktiivisena kumppanina lähialueen elinkeinoelämän kanssa.

Aktiiviisuus on aloitteiden tekemistä. Uuden OPSin mukaisesti lukioiden tehtävänä on etsiä ja rakentaa uusia kumppanuuksia. Lähtökohta on, että jokaisella opettajalla on henkilökohtaisia kontakteja työelämään. Elinkeinoelämä haluaa olla tekemisissä lukioiden kanssa, kun tekemisen tavat on yhdessä mietitty ja hyödyttävät aidosti molempia osapuolia. Oppijoiden kannalta tärkeää on käytännön tekeminen ja henkilökohtaisten konktaktien solmiminen työelämän edustajien kanssa.

2.

Kehitetään yrittäjyyskasvatusta tukevia opintokokonaisuuksia  teemaopintoihin ja lukiokohtaisiin syventäviin opintoihin.

Yrittäjyyttä opitaan parhaiten käytännössä tekemällä ja kokeilemalla. Teemaopinnot ja syventävien opintojen laajemmat kokonaisuudet mahdollistavat tekemällä oppimisen kokonaisuuksia. Opintojen sisällöt voivat liittyä kunnan tai alueen kasvaviin toimialoihin, oppilaitoskumppanuuksiin, yhteistyöhön startup yritysten kanssa tai oppijoiden oman osaamisen testaamiseen käytännössä vaikkapa PoPUp yrityspäivän muodossa.

3.

Mahdollistetaan opiskelijoille työharjoittelu ja projektioppiminen osana lukio-opintoja. Kannustetaan opiskelijoita osallistumaan harjoitusyritystoimintaan ja kesäyrittäjyysprojekteihin.

Ylioppilaskirjoitusten ohella käytännön kokemus työelämästä on arvo opiskelijoille jatko-opinnoissa ja oman työelämäpolun suunnittelussa. Projektioppimisen mahdollistaminen tarkoittaa yrittäjyysopintojen tarjoamista ja niiden vaatiman ajan, tilojen ja ohjauksen järjestämistä. Projekti- ja yrittäjyysopintojen markkinointi on osa oppilaitoksen tehtäviä. Harjoitusyritystoimintaan on monia valmiita työkaluja niin verkossa, opinto-ohjelmina kuin joustavimmillaan oman oppilaitoksen osuuskunnan alla.   

4.

Yrittäjämäinen asenne sisällytetään kouluyhteisön käytänteisiin. Opiskelijalähtöisiä yrittäjyyttä tukevia menetelmiä lisätään opetukseen.

Jokainen oppija on vastuussa omasta tulevaisuudestaan. Oppijan päätettävänä on milloin hän haluaa alkaa rakentaa omaa polkuaan vai tyytyykö odottelemaan ylioppilaaksi pääsyä. Oppilaitos voi tukea oman persoonan ja laaja-alaisen osaamisen kasvattamista tarjoamalla jokaisessa opintojaksossa ja aineessa mahdollisuuden oppijalähtöiseen oman osaamisen kehittämiseen. Näin oppijan kokemus aineiden suorittamisesta kääntyy oman osaamisen yrittäjämäiseen kehittämiseen elämää ja työelämää varten.

5.

Kehitetään suunnitelmallisesti ja pitkäjänteisesti työelämälähtöisiä oppimisympäristöjä opetushenkilöstön ja yrittäjyyskasvatuksen kumppaneiden yhteistyönä.

Työelämälähtöinen oppimisympäristö tarkoittaa oppimista osana koulun ulkopuolista maailmaa. Käytännönläheinen oppimisympäristö perustuu todellisiin työelämän tilanteiden, tarpeiden, ongelmien tai kehittämiskohteiden ottamista oppimisen lähtökohdaksi. Oppimisessa keskeistä on mahdollisuuksien havainnointi, käytännössä kokeileminen, ratkaisujen tuottaminen, palautteen saaminen työelämästä. Tätä kaikkea on työelämän lainalaisuuksien harjoittelu.

6.

Kehitetään opetushenkilöstön yrittäjyyskasvatuksen pedagogista osaamista. Tietoutta muuttuvasta työelämästä ja yrittäjyydestä integroidaan eri oppiaineisiin.

Yrittäjyyskasvatuksen pedagogiikka on projektipedagogiikkaa, yhteistoiminnallista oppimista ja tekemällä oppimista. Myös henkilöstön osaamisen kehittäminen on tehokkainta käynnistämällä opintojaksoja, joissa myös opettajat itse harjoittelevat yrittäjyyskasvatuksen ohjausosaamista käytännössä. Tällöin työyhteisön ja johdon tuki on tärkeää erityisten kokeilujen ja virheiden sallimisessa osana opetuksen kehittämistä. Myös oppijoiden on tärkeä tiedostaa, että koko koulu on oppimassa uudenlaisia toimintatapoja.

7.

Opiskelijoille tarjotaan kiinnostavia ja käytännönläheisiä yrittäjyyskursseja, joita voidaan toteuttaa yhdessä ammatillisen koulutuksen kanssa.

Opiskelijoita kiinnostavat käytönnönläheiset tehtävät, työelämän toimintatavat, yrittäjyys yhtenä uravaihtoehtona sekä mahdollisuus lisätienesteihin. Käytännönläheisillä yrittäjyyskursseilla voidaan oppia kaikkia näitä ja oppijan osaamisen kehittyminen on hyvin palkitsevaa ja konkreettista. Yhteistyö ammattillisen koulutuksen opiskelijoiden kanssa auttaa lukiolaisia tunnistamaan omaa erityisosaamista sekä kannustaa käytännönläheisyyteen. 2. asteen opiskelijat yhdessä kykenevät toteuttamaan haastavia projektikokonaisuuksia.

Kuvitus kristalleista

Ammatillinen toinen aste

Yrittäjyyskasvatus kannustaa tutkinnon suorittajia hankkimaan yrittäjyydessä tarvittavaa osaamista sekä toimimaan yrittäjämäisesti. Yrittäjyyskasvatus näkyy opetusmenetelmissä, työpaikoilla tapahtuvassa oppimisessa ja oppimisympäristöissä.

Työkaluja opetukseen     Lataa vuosisuunnitelma

Yrittäjyys- ja työelämätaidot

1.

Opiskelijat oppivat tuntemaan ja kehittämään ammatillisia vahvuuksiaan sekä yrittäjyys- ja työelämäosaamistaan suunnitelmallisesti.

Ammattiin suuntautuvan oppijan kehittymisen pohjana ovat omat ammatillisen unelmat ja tavoitteet. Havainnoimalla työelämän vaatimukset aidossa työympäristössä opiskelija ymmärtää oman osaamisen suhteessa tarvittavaan tasoon. Omien vahvuuksien päälle rakennettu ammatillisuus tekee siitä henkilökohtaisen ja antaa mahdollisuuden erottua muista ammattiin valmistuvista. Tämän vuoksi omien persoonallisten tavoitteiden asettaminen ja erilaisuuteen pyrkiminen on edukseen työelämässä ja yrittäjänä.

2.

Opiskelijoiden kykyä toimia kansainvälisessä työympäristössä vahvistetaan kansainvälisyyskasvatuksella.

Suurin osa työelämästä vaatii joltakin osin kansainvälistä osaamista, vähintäänkin kielitaitoa asioiden omaksumista ja osaamisen kartuttamista varten. Laajempi kansainvälinen osaaminen esim. jostakin kulttuurista markkinoiden tuntemuksen, erityisen kielitaidon tai henkilökohtaisten ammatillisten verkostojen osalta on erityisen arvokasta. Perusosaaminen oman alan kansainvälisessä työympäristössä on usein vähimmäisvaatimus työllistymiselle. Yrittämisessä kansainvälisen markkinan hyödyntäminen avaa useampia mahdollisuuksia yrityksen kehittämiseen ja laajentamiseen.

3.

Työelämässä vaadittavia alais- ja esimiestaitoja kehitetään aidoissa työelämän tehtävissä ja projektityöskentelyn avulla. Opitaan arvioimaan omaa ja tiimin toimintaa sekä tarkastelemaan työn eri vaiheita.

Johtamistaitoja ja yrittäjyyttä opitaan parhaiten käytännössä tekemällä.  Kokonaisvastuun kantamista sisältävät oppijalähtöiset projektit tai työelämän antamat toimeksiannot ovat paras tapa luoda aitoja työelämätilanteita. Kun aitoon tekemiseen liittyy myös taloudellinen vastuu, opitaan myös yrittäjyydessä vaadittavaa taloudellista ajattelua. Kun tavoitteet on itse asetettu tai asiakkaan määrittelemät oman ja tiimin toiminnan arviointi on suoraviivaista ja selkeää.  Projektipäällikkö oppii projektijohtamisen taitoja.

4.

Opiskelijoita tuetaan työelämäyhteyksien rakentamisessa opintojen aikana. Jokainen opiskelija suorittaa työssäoppimisensa oppilaitoksen ulkopuolisessa organisaatiossa.

Työelämäkontaktit ovat osa henkilökohtaista osaamista. Mitä laajemmat verkostot jo opintojen aikana oppija pystyy luomaan, sitä arvokkaampi hän on työmarkkinoilla. Alkavalle yrittäjälle jo potentiaaliset asiakasverkostot ovat kullanarvoisia. Mitä useammissa projekteissa, toimeksiannossa ja oman harjoitusyrityksen asiakashankintatilanteissa oppija on opiskelun aikana, sitä suurempi verkosto ehtii karttua. Työssäoppiminen on yksi tapa lisätä henkilökohtaisia  työelämäkontakteja.

5.

Opiskelijoille tarjotaan yrittäjyysopintoja koulutusalasta riippumatta. Opintosisältöihin lisätään talousymmärrystä, asiakaslähtöisyyttä ja liiketoimintaosaamista kehittäviä työtapoja ja materiaalia.

Valinnaiset yrittäjyysopinnot ovat paras tapa syventyä yrittäjyyteen käytännössä. Liiketoimintaosaamisen kokonaisuus, yrittäjämäinen kustannuslaskenta ja -ajattelu ovat hyödyksi laajemminkin työelämässä. Oman osaamisen markkinointi ja palveluasenne ovat avainasemassa työllistymisen kannalta. Syy- ja seuraussuhteiden ymmärtäminen liiketoiminnan kokonaisuudessa sekä kyky toimintatapojen muuttamisen välittömästi epäonnistuneen kokeilun jälkeen ovat välttämättömiä taitoja yrittäjyyden oppimisessa.

6.

Opiskelijoille tarjotaan mahdollisuuksia hankkia yrittäjyysosaamista harjoitusyritys- tai osuuskuntatoiminnan kautta.

Käytännöläheisten harjoitusyritysten on todettu lisäävän oppijoiden yrittäjyystaitojen ohella myös motivaatiota ja rohkeutta omien taitojen kokeilemiseen yrittäjänä myös opintojen jälkeen. Oppilaitoksen yrittäjyyspolun tulee sisältää pakollisten ja valinnaisten lisäksi maksimaaliset harjoittelumahdollisuudet omassa yrityksessä niille keitä se kiinnostaa myös varsinaisten opintojaksojen ja lukuvuoden ulkopuolella.

Oppimisympäristöt ja -menetelmät

1.

Kehitetään oppilaitoksen yritys- ja työelämäkumppanuuksia tavoitteellisesti. Otetaan opiskelijat mukaan suunnitteluun ja hyödynnetään heidän kokemuksiaan ja näkemyksiään yhteistyön toteutuksessa.

Kumppanuuksien tavoitteellinen kehittäminen on kontaktien pitkäaikaista rakentamista, yhdessä suunnittelua elinkeinoelämän kanssa sekä kunnianhimoistenkin tavoitteiden asettamista. Kehittämisen tavoite on opiskelijoiden maksimaalinen oppiminen työelämästä ja työelämän kanssa. Prosessit tulee rakentaa tukemaan opiskelijoiden näkökulmasta. Kumppanuuksien rakentaminen on yhteistyöverkoston johtamista.

2.

Opetushenkilöstön yrittäjyyskasvatuksen pedagogista osaamista kehitetään toiminnallisen työelämälähtöisen oppimisen lisäämiseksi.

Yrittäjyyskasvatuksen pedagogiset ratkaisut ovat tekemällä oppimista, yhteisöllistä oppimista ja ilmiöpohjaista oppimista aidoissa työelämätilanteissa, harjoitusyrityksissä ja opiskelijoiden omissa yrityksissä. Pedagoginen kehittäminen vaatii täydennyskoulutusta, yhteisöllistä osaamisen jakamista ja uusien toimintamallien kokeilua ja rakentamista. Yrittäjyyden oppimisen mahdollistaminen edellyttää myös johdon ratkaisuja ja uusia hallinnollisia käytäntöjä joustavan oppimisen mahdollistamiseksi.

3.

Rakennetaan monialaisia yrittäjyyden oppimisympäristöjä, joissa yrittäjyystaitoja kehitetään projektityöskentelyn, harjoitusyritystoiminnan, kesäyrittäjyyden  ja/tai osuuskunnissa tapahtuvan oppimisen avulla.

Työelämä on lähtökohtaisesti monialainen. Tekemisen ja oppimisen eristäminen vain jonkin aineen, koulutusalan tai asiakasryhmän näkökulmasta on usein teknistä rajaamista. Työelämässä eteen tulevat asiat hoidetaan aina parhaalla mahdollisella tavalla. Monialainen ajattelu mahdollistaa luonnollisen oppimisen ja tekemisen sen mukaan miten jokin toiminto oikeasti tapahtuu. Tällöin ohjaajien rooli on nähdä asiat tarpeen vaatiessa laajemmasta näkökulmasta, jotta opetussuunnitelmien tavoitteet toteutuvat.

4.

Tiivistetään yhteistyötä eri alojen välillä ja selkeytetään yrittäjyyden oppimispolkua omassa organisaatiossa. Yrittäjyyden osaaminen tunnistetaan ja tunnustetaan osaksi tutkintoa alasta riippumatta.

Yrittäjyyden osaaminen on alasta riippumatonta. Opiskelijoiden yhteistyö eri alojen välillä on palkitsevaa ja auttaa näkemään asioita laajemmasta näkökulmasta. Erilaiset osaamiset täydentävät parhaillaan toisiaan. Yrittäjyys jollakin alalla taas riippuu monesti paikkakunnan toimintaympäristöstä, kilpailijoista, alan kehityssyklin vaiheesta jne. Organisaation yrittäjyyden oppimispolun kuvaaminen helpottaa yrittäjyyden markkinointia organisaatiossa niin opiskelijoille kun henkilökunnalle.

5.

Kokemuksia ja tietoa yrittäjyydestä uravaihtoehtona tuodaan esille teemapäivien ja viikkojen avulla. Yrittäjyys näyttäytyy potentiaalisena uravaihtoehtona.

Teemapäivät tuovat vaihtelua normaaliin opiskeluun. Teemapäivien vetonauloina nuorten yrittäjien ja menestyjien tarinat innostavat opiskelijoita yrittäjyyteen. Teemaviikon aikana päästään itse tekemään. Esimerkiksi innovaatioviikon aikana voidaan tutustua eri alojen yrityksiin ja kärkitoimijoihin sekä haastaa opiskelijat luomaan uutta.