Yrittäjyyskasvatus
Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus
kuva kuvitetusta kompassista Pohjois-Pohjanmaalla
Vipuvoimaa EU:lta 2014-2020 Euroopan unioni - Euroopan sosiaalirahasto

Kuvitus kristalleista

Varhaiskasvatus

Yrittäjyyskasvatus rohkaisee lapsia luottamaan omiin kykyihinsä. Lasta kannustetaan ratkaisemaan haasteita ja toimimaan erilaisissa tilanteissa.Tavoitteena on luoda vuorovaikutteinen ja kannustava ilmapiiri, jossa erehtyminenkin on turvallista.

Työkaluja opetukseen     Lataa vuosisuunnitelma

 

Yrittäjyys- ja työelämätaidot

1.

Autetaan lapsia tunnistamaan omia vahvuuksiaan.

Jokaisen lapsen taidot kehittyvät omaa tahtiaan. Jokaisella on kuitenkin joitakin vahvuuksia jo pienestä pitäen. Autetaan lasta löytämään joka päivä tai viikko jokin vahvuus. Näkyväksi tekeminen lauseen, laulun, piirroksen, tavaran tai kaverin avulla auttaa muistamaan ja edelleen kehittämään vahvuuksia. Vahvuuksien helminauha tai muistikortit pitävät huomion vahvuuksissa.

2.

Tuetaan itsetuntemusta leikin ja positiivisen palautteen avulla.

Positiivinen palaute on lapsesta motivoivaa. Se kannustaa yrittämään lisää ja ylittämään itsensä uudelleen. Positiivinen puhe auttaa yrittämään myös vaikeita asioita. Jo varhain toisilta lapsilta saatu palaute esimerkiksi leikin aikana tukee itsetuntemuksen kehittymistä. Toisen lapsen palaute on aitoa ja se sitoo lapsia oppimaan yhdessä, toinen toista tukien. Yhdessä osaamme enemmän -ajattelu käynnistää tiimioppimisen jo varhaisessa vaiheessa.

3.

Huomioidaan lasten omat mielenkiinnon kohteet ja luovuutta edistävä toiminta ja hyödynnetään niitä ohjauksessa.

Mikä on maailman paras idea? Minun idea! Lasten omat mielenkiinnon kohteet ja omista ideoista käsin lähtevät leikit ja tekeminen auttavat lasta kehittämään omaa osaamistaan ja tutkimaan lisää mielenkiinnon kohteita. Antamalla lasten tehdä valintoja jo varhain, he oppivat tekemään yhä parempia valintoja. Mitä esimerkiksi maitopurkista voisi keksiä?

4.

Kannustetaan omatoimisuuteen ja yhteiseen vastuunottoon.

Kun lapseen luotetaan hän oppii olemaan luotettava. Kun lapsella on riittävä itsetunto, hän uskaltaa tehdä aloitteita ja ottaa vastuuta omasta ja muiden tekemisestä. Kun ohjaajat luovat turvallisen ympäristön harjoitella omatoimisuutta ja yhdessä tekemistä, lapset uskaltavat ottaa lisää vastuuta. Yhdessä tekemisen arvioinnin avulla opitaan mikä onnistui, mitä voisi kokeilla toisin seuraavalla kerralla.

Oppimisympäristöt ja -menetelmät

1.

Kehitetään oppimisympäristöjen lapsilähtöisyyttä.

Yrittäjätarina nuotiopaikalla on mukampi kuunnella kuin vierailu tylsässä toimistossa. Osallistuminen lasten ruokalistan suunnitteluun on havainnollisempaa kuin pillimehu ravintolayrittäjän kabinetissa. Lapset tykkäävät tekemisestä ja yrittäjyyden opettelu on konkreettista  kun saa itse tehdä. Uuden laitteen suunnittelu on aina yhtä jännää.

2.

Rohkaistaan lapsia löytämään oppimisen ilo.

Hyvän fiiliksen työpaikalla ihmiset viihtyvät ja työtkin hoituvat. Samaa koskee lapsia. Oppiminen on motivoivampaa mitä hauskempaa se on. Se ei tarkoita, etteikö ikäviäkin asioita tule kohdata. Hauskuus auttaa myös vaikeuksien voittamiseen ja kannustaa lapsia tukemaan myös toisia ryhmässä. Myös epäonnistumisten läpikäyminen kisan avulla voi rohkaista kokeilemaan. Äänestetään vaikka pahin moka, mitä voimme oppia siitä?

3.

Harjoitellaan yhteistyö- ja vuorovaikutustaitoja.

Päiväkoti-ikäiselle on selvää, että kaikkea ei osaa itse. Silloin on pyydettävä apua. Sama menestysresepti toimii työelämässä ja yrittämisessä. Kun tiedämme mitä itse osaamme ja mistä löydämme sen mitä emme itse osaa, voimme onnistua kaikessa. Yhteistyön tekemisen hyötyjen oppiminen oppimishaasteiden kasvaessa opettaa näkemään pikku hiljaa osaamisen omaa itseä, ryhmää ja kotia  laajempana asiana.

4.

Leikkien avulla ohjataan lapsia tutustumaan erilaisiin ammatteihin ja työtehtäviin.

Leikitäänkö lääkäriä, kauppaa vai verkkokaupan pitämistä. Mitä lasten vanhemmat tekevät, entä mitä muita ammatteja tarvitaan, että jokainen voi asua, syödä, käydä koulua ja mennä joskus töihin? Mitä yrittäjät tekevät? Leikkien avulla voidaan suunnata lasten huomiota ja ohjata lasten ajattelua. Miten tutustutaan sellaisiin ammatteihin, joita ei vielä ole, mutta mitkä yleistyvät kaiken aikaa.

5.

Suunnataan lasten mielenkiintoa yhteiskunnallisiin asioihin lähiympäristöön tutustumisen kautta.

Miten päiväkoti toimii? Kuka sen maksaa? Mitä eroa on kunnan ja yksityisen päiväkodilla? Ketkä ihmiset vierailevat päiväkodissa ja miksi? Mitä autoja päiväkodin ohi liikkuu? Mitä yrityksiä on lähistöllä? Mitä niissä tapahtuu. Hyvät kysymykset toimivat mielenkiinnon herättäjänä. Yhdessä havainnointi ja pohtiminen on mielenkiintoista. Vaikka päiväkoti-ikäiset eivät voi äänestää he voivat olla yhteiskunnallisesti aktiivisia omalla tasollaan.