Strategia

Minunpolkuni polku
Minunpolkuni kompassi
Vipuvoimaa EU:lta 2014 - 2020
Euroopan unioni Euroopan sosiaalirahasto
Minunpolkuni polku
Minunpolkuni kompassi
Vipuvoimaa EU:lta 2014 - 2020
Euroopan unioni Euroopan sosiaalirahasto

Yrittäjyys­kasvatus Pohjois-Pohjanmaalla 2023–2027

"Kestävää tulevaisuutta tehdään yhdessä"

Yrittäjyyskasvatus on työkalu kestävän tulevaisuuden rakentamiseen. Pohjois-Pohjanmaan oppilaitoksissa opiskelevat lapset, nuoret ja aikuiset ovat rohkeita ja yritteliäitä osaajia, jotka tekevät maakunnasta parhaan paikan elää, tehdä töitä ja yrittää. Tulevaisuutta rakennetaan hyödyntämällä digitalisaation tuomia mahdollisuuksia, huomioimalla kestävän kehityksen osa-alueet ja vahvistamalla kansainvälisyysvalmiuksia ja -toimintaa.

Pohjois-Pohjanmaan yrittäjyyskasvatuksen malli on suunniteltu jatkuvasti kehittyväksi toimintaohjeeksi, jonka tarkoituksena on suunnata, kehittää ja ohjata alueen oppilaitosten yrittäjyyskasvatuksen toimenpiteitä. Tälle sivulle olemme koonneet alueellisen yrittäjyyskasvatustyön yhteiset tavoitteet, suositukset ja linjaukset. Kouluastekohtaisiin tavoitteisiin ja työkaluihin pääset alla olevista linkeistä. Tutustu sitä ennen mallin yhteisiin tavoitteisiin ja linjauksiin.

Yhteiset tavoitteet

Pohjois-Pohjanmaan yrittäjyyskasvatukselle on vuonna 2016 määritelty kolme strategista tavoitetta: oppijoiden yrittäjyys- ja työelämätaitojen vahvistaminen, yrittävän kulttuurin rakentaminen ja vahvistaminen sekä yrittäjyyden oppimisympäristöjen ja menetelmien kehittäminen ja hyödyntäminen.

Strategisten tavoitteiden tueksi on tässä uudistetussa mallissa muodostettu kolme maakunnallista tavoitetta, jotka ohjaavat tulevien vuosien (2023–2027) alueellista kehittämistyötä ja tukevat kasvatus-, opetus- ja koulutusalan toimijoiden työtä yrittäjyyskasvatuksen parissa. Tavoitteet ovat:

Tavoitteet

1. Yrittäjyys­kasvatuksella rakennetaan kestävää tulevaisuutta.

Yrittäjyyskasvatus on sisältöjä ja menetelmiä, joiden avulla eri ikäiset oppijat oppivat rakentamaan kestävää tulevaisuutta itselleen ja muille. Yrittäjyyskasvatus ei ole yksittäinen koulutukseen liittyvä asiakokonaisuus, vaan sisältyy moneen muuhun ajankohtaiseen kasvatusta, opetusta ja koulutusta muovaamaan teemaan. Näitä ovat kestävä kehitys, digitalisaatio ja kansainvälisyys. Pohjois-Pohjanmaan yrittäjyyskasvatuksen mallin ensimmäisenä tavoitteena on linkittää yrittäjyyskasvatus vahvemmin näihin kolmeen teemaan.

  • Vastuullisuuden ja kestävän kehityksen aiheet näkyvät yrittäjyys­kasvatus­toiminnassa kasvatuksessa, opetuksessa ja koulutuksessa.
  • Oppilaitokset ja organisaatiot hyödyntävät digitalisaation mahdollisuuksia yrittäjyys­kasvatus­toiminnassa.
  • Kansainvälisyys on luontainen osa oppilaitosten yrittäjyys­kasvatus­toimintaa.

2. Yrittäjyys­kasvatuksella vahvistetaan yrittäjyys- ja työelämätaitoja sekä osaamis­identiteettiä.

Jokaisessa on sitä jotain. Työelämässä ja yrittäjyydessä tarvittavia taitoja ja osaamista vahvistetaan läpi opintopolun, ja sen rakentaminen pohjautuu henkilökohtaisten vahvuuksien, kehittämiskohteiden ja kiinnostusten tunnistamiseen. Pohjois-Pohjanmaan yrittäjyyskasvatuksen mallin toisena tavoitteena on jatkaa ja kehittää työtä, jota on tehty taitoihin ja osaamiseen liittyen.

  • Oppijoilla on valmistuessaan muuttuvan toimintaympäristön vaatimusten mukaiset yrittäjyys- ja työelämävalmiudet.
  • Vahvistetaan oppilaitosten, opetushenkilöstön ja oppijoiden taitoja yrittäjyysosaamisen tunnistamiseen läpi opintopolun.
  • Kestävän kehityksen, digitalisaation ja kansainvälisyyden taidot ja osaaminen tunnistetaan osaksi yrittäjyys- ja työelämätaitoja.

3. Yrittäjyys­kasvatuksella tehdään yrittävää kulttuuria yhdessä.

Yrittäjyyskasvatus on yhteinen asia ja osa arvopohjaa. Yrittävä kulttuuri mahdollistaa yrittäjyyskasvatuksen näkymisen arjen toiminnassa. Yrittävässä kulttuurissa jokaista yhteisön jäsentä kannustetaan kehittämään vahvuuksiaan, hankkimaan osaamista ja kokeilemaan uusia oppimismenetelmiä ja -ympäristöjä. Pohjois-Pohjanmaan yrittäjyyskasvatuksen mallin kolmantena tavoitteena on jatkaa yrittävän kulttuurin rakentamista maakunnalliselta tasolta yksikkökohtaiselle tasolle.

  • Vahvistetaan johdon, opetushenkilöstön ja sidosryhmien edustajien yrittäjyyskasvatuksen osaamista.
  • Hyödynnetään ja vahvistetaan kansainvälisiä, kansallisia, maakunnallisia ja paikallisia verkostoja yrittäjyyskasvatuksessa.
  • Yrittäjyyskasvatus linkitetään sisältöjen ja/tai menetelmien avulla kestävään kehitykseen, digitalisaatioon ja kansainvälisyyteen.
  • Arvioidaan ja kehitetään toimintakulttuuria yritteliäisyyden ja yrittäjämäisen toiminnan näkökulmista.

Yhteiset suositukset ja linjaukset

Tavoitteita ja niiden saavuttamista tukemassa ovat yhteiset suositukset yrittäjyyskasvatustoiminnan maakunnallisiksi kehittämisen painopisteiksi. Näitä täydentävät organisaatioiden ja toimijoiden omat kehittämisen painopistealueet. Yhteisiä suosituksia ovat:

Suositukset

1. Konkreettiset ja ajantasaiset toimintamallit ja sisällöt

Yrittäjyyskasvatusta voidaan toteuttaa monipuolisesti erilaisilla menetelmillä ja sisällöillä. Nopeasti muuttuva maailma haastaa kaikki toimijat jatkuvasti päivittämään toimintamallejaan ja yrittäjyyskasvatuksen sisältöjä. Yrittäjyyskasvatuksella vastataan tulevaisuuden osaamistarpeisiin.

Erityistä huomiota suosittelemme kiinnittämään:

  • Tiiviin yhteistyön rakentamiseen työ- ja elinkeinoelämän kanssa. Unelmoi isosti, aloita pienesti ja tähtää yhteistyöhön, josta on hyötyä kaikille osapuolille.
  • Kestävän kehityksen, digitalisaation ja kansainvälisyyden linkittäminen yhteen yrittäjyyskasvatuksen kanssa. Teemoja ja aiheita voi yhdistää niin kulttuurin, sisältöjen, menetelmien kuin arvojen näkökulmista.

2. Nivelvaiheiden huomioiminen

Yrittäjyys­kasvatus on osa eri asteiden opetussuunnitelmia ja polku jatkuu myös valmistumisen jälkeen. Yrittäjyys- ja työelämäosaamisen polun on tärkeää rakentua ehjänä ja jatkuvana kokonaisuutena kouluasteelta toiselle siirryttäessä ja valmistumisen jälkeenkin.

Erityistä huomiota suosittelemme kiinnittämään:

  • Oppilaitoskohtaisten yrittäjyys­kasvatus­polkujen muodostamiseen ja erilaisen oppimisen näkyväksi tekemiseen. Tällä tavalla tunnistetaan eri vaiheissa tapahtuvaa oppimista ja pystytään rakentamaan osaamista osaamisen päälle.
  • Yhteistyön rakentamiseen eri kouluasteiden ja oppilaitosten välillä. Yhteistyö voi olla esimerkiksi tiedonvaihtoa tai projekteja.

3. Henkilö­kohtaistaminen

Yrittäjyys- ja työelämäosaamista saadaan opintojen lisäksi työelämästä, vapaa-ajalta, harrastuksista ja internetistä. Yrittäjyysosaaminen on asia, joka muodostuu useiden erilaisten tieto-, taito- ja asennealueiden yhdistelmistä. Yrittäjyyskasvatuksen henkilökohtaistamisella vahvistetaan sen merkityksellisyyttä eri ikäisten oppijoiden näkökulmista.

Erityistä huomiota suosittelemme kiinnittämään:

  • Yrittäjyys- ja työelämäosaamisen tunnistamiseen ja sanoittamiseen. Osaamista karttuu läpi elämän ja sen tunnistaminen ja sanoittaminen ovat taitoja, jotka ovat hyödyllisiä oman tulevaisuuden rakentamisessa. Hyödynnä erilaisia työkaluja ja menetelmiä lyhyistä keskusteluista osaamisen arviointiin.
  • Opinnollistamiseen. Esimerkiksi jo yrittäjänä toimivan opiskelijan mahdollisuuteen opinnollistaa opintojaan omaan yritykseensä.

4. Hyvien käytänteiden ja toimintamallien tunnistaminen, jakaminen ja hyödyntäminen

Yrittäjyyskasvatusta tehdään eri kouluasteilla monipuolisesti eri käytänteillä ja toimintamalleilla. Läpileikkaavat tavoitteet ovat kuitenkin usein yhteisiä asteesta riippumatta. Yrittäjyyskasvatukseen on saatavilla paljon erilaisia materiaaleja, oppimisympäristöjä ja verkostoja. Yrittäjyyskasvatusta tehdään yhdessä ja yhdessä vaikuttavuus on suurempaa. Sen vuoksi on tärkeää tunnistaa, jakaa ja hyödyntää hyviä käytänteitä ja toimintamalleja.

Erityistä huomiota suosittelemme kiinnittämään:

  • Opetushenkilöstön ja johdon yrittäjyyskasvatuksen menetelmäosaamisen sekä yrittäjyys- ja liiketoimintaosaamisen tavoitteelliseen kehittämiseen.
  • Olemassa olevien materiaalien ja oppimisympäristöjen hyödyntämiseen. Kaikkea ei tarvitse tehdä yksin ja alusta saakka.
  • Omien kokeiluiden, käytänteiden ja kokemusten jakamiseen matalalla kynnyksellä.
  • Verkostotoimintaan niin paikallisella, maakunnallisella, kansallisella kuin kansainvälisellä tasolla.